
Wuuuuuuh! Mistähän sitä edes aloittaisi? No aloitan vaikka yleisesti kuulumisilla. (jos kuulumiset ei kiinnosta, joogajutut alkavat hieman alempana!)
Palautuminen kilpailuista ja uran lopettaminen
Kisakauden lopusta ja maailmanmestaruudesta on kulunut vasta 2,5 kuukautta, mutta tuntuu kuin siitä olisi ikuisuus. Oma ajatusmaailma ja elämä on jo muuttunut niin monella tapaa. Tein henkisesti päätöstä lopettaa huippu-urheilu ja fitness jo ehkä parin vuoden ajan, joten sinänsä paljon on muuttunut jo ennen varsinaista lopetusta. Toisaalta taas en kuitenkaan voinut ajatella lopettamista kunnolla ennen kisoja, koska muuten keskittymistä olisi mennyt turhaan jo sen pohtimiseen. Lisäksi se olisi tehnyt kaikesta hieman liiankin tunteellista. Sopivasti sitä miettien sain lisäboostia tekemiseen ja omaan mindsettiin, esiintymiseen ja kilpailemiseen.. Se varmasti myös näkyi ja tuntui. Suurin työ lopettamisesta etenkin korvien välissä on siis tapahtunut vasta kisojen jälkeen. Vaikka olin heti voiton jälkeen 99% varma lopettamisesta, en jotenkin halunnut sanoa sitä vielä julkisesti ääneen. Halusin olla 100% varma ennen kuin sanon mitään. Halusin käydä asiaa rauhassa läpi omassa päässä ja olla täysin varma siitä, etten halua jatkaa.
Marraskuu olikin aika haastava kuukausi. Aika kisojen jälkeen on monesti paljon haastavampaa kuin moni edes ymmärtää. Eikä toki voikaan ymmärtää, jos sitä ei ole kokenut. On haastavaa löytää tasapaino syömisen ja treenaamisen kanssa, kun siihen saakka on tehnyt niin paljon ja yhtä tavoitetta kohti. Toki palautumista on helpottanut se, että kausi meni niin hyvin kaikin puolin. Mutta rankkaa se oli silti.
Olen samaan aikaan ollut todella helpottunut ja myös tottakai surullinen. On haikeaa lopettaa, koska se on ollut niin iso osa minua. Olen onneksi rakentanut elämääni muutakin enkä ole pelkästään urheilija. Mutta kyllä silti urheilijaidentiteetin kanssa saa työskennellä. Kuka olen, kun en ole urheilija? Mitä teen ilman seuraavaa kilpailutavoitetta? Miten haluan treenata tai syödä? Jatkanko samoja rutiineja? Mitä ylipäänsä haluan elämältä?
Olo on kuitenkin tosiaan ollut myös helpottunut ja rauhallinen. Olen nauttinut suunnattomasti loppuvuonna kaikesta vapaa-ajasta, ystävien ja perheen seurasta, omasta ajasta ilman aikatauluja sekä vapaudesta. Olen ollut yllättävänkin kärsivällinen vaikka se on ollut minulle aina haastavaa. Ehkä tekemäni mentaalityö ja meditaatio etenkin viimeisen vuoden ajan on todella alkanut toimia 😉 Toki myös kokemus niin monista kerroista auttaa siinä, että osaa vähän odottaa mitä palautuminen vaatii. Aikaa, kärsivällisyyttä, vähän myös itsekuria, mutta ennen kaikkea lempeyttä ja rakkautta itseään kohtaan. On myös hyvä keskittyä muihin asioihin, kuin treeniin, ruokaan tai etenkin omaan peilikuvaan. Onneksi itsellä peilikuva ei ole ollut enää tässä lajissa “se juttu” pitkään aikaan. Nuorempana se oli haastavaa, mutta nyt en oikeastaan välitä. Minulle tärkeintä on terveys, hyvä olo ja se, että pystyn liikkumaan monipuolisesti ja olen energinen.
Ennen lähtöä
Energisyys toki oli vielä aika kateissa marraskuussa, koska vaikka tuntuisi jo palautuneelta, on hermosto ollut kuukausien (ja vuosien) ajan todella kovilla ja sen palautumiseen ei ihan pari päivää tai viikkoakaan aina auta. Mutta olen myös nukkunut paljon ja tehnyt hyvin kevyttä treeniä, jotta en kuormittaisi hermostoa yhtään enempää. Loppuvuosi koostuikin aikalailla kävelystä, kehonpainotreeneistä, joogasta, venyttelystä ja joulukuussa talviurheilusta Levillä. Ah se muuten oli niin ihanaa!! Olen rakastunut uudelleen aivan täysin hiihtoon. Siis luisteluhiihtoon. Ja myös lumilautailu maistui pitkästä aikaa todella hyvälle!
No sitten olikin jo synttärit, joulu, uusi vuosi. Siinä välissä koitin muistaa, että olen tosiaan lähdössä 1.1. aamulla reissuun, joka kestää 6 viikkoa. Ja ensimmäiset 4 tulen olemaan koulutuksessa, jota olen pohtinut jo usean vuoden. Suoraan sanoen en juurikaan ehtinyt miettiä koko lähtöä ennen lähtöpäivää, koska ensin aika meni palautumiseen ja voiton sekä uran fiilistelyyn, sitten juhlapäiviin, sukulointiin ja lopulta lähtö olikin jo edessä.
Mutta tiesin, että tämä tulee olemaan täydellinen juttu. Varasin itseasiassa tämän koulutuksen jo kisakaudella, olisiko ollut lokakuussa. Mietin silloin, että kävi miten kävi, nyt tälle on täydellinen hetki. Ja sitä se on ollut vaikka hieman epäilytti yksin Balille laskeuduttuani.
Olen toki matkustanut ennenkin yksin, mutta jännitti monikin asia koulutukseen liittyen. Onko opettajat varmasti hyviä? Millainen on paikka missä olemme? Kenen kanssa majoitun (2 hengen huone)? Jaksanko olla kuukauden ajan 30 uuden ihmisen kanssa? Jaksanko opiskella tai haluanko edes opiskella joogaa sittenkään? :’D
Onneksi kaikki pohtimani huolet olivat turhia ja kaikki tähän mennessä on ollut aivan ihanaa. Niin paikka, opettajat, aiheet, opetus, ruoka kuin kaikki opiskelijakaveritkin. Ja huonekaveri! Ensimmäisen kokonaisen päivän jälkeen tuntui, että olen täysin oikeassa paikassa ja todella motivoitunut opiskelemaan.

Millaisia päiviä täällä sitten on ?
Me opiskellaan 6 päivää viikossa ja päivät ovat 10-12 h pitkiä. Toki välissä on aamiais- ja lounastauko. Päivät ovat näyttäneet aikalailla tältä:
7:00 jooga (vinyasa 90min tai hatha 120min)
9:00 aamiainen (omatoiminen)
10:30 luento; esim. anatomia, joogan historia, joogasarjan luonti, ayerveda, ravinto.. (2h)
12:00 lounastauko
14:00 asana lab (opetellaan jooga-asentoja ja opetellaan niiden opettamista toisillemme)
16:30 toinen luento tai yin jooga 90min
Päivät ovat loppuneet klo 18-19.30. Eilen viikon viimeisenä päivänä meillä oli “elokuvailta”, jossa katsottiin dokumentti Heal Netflixistä. Olin nähnyt sen jo aiemmin, mutta ei haitannut katsoa uudelleen. Suosittelen kurkkaamaan! Siinä on mukana paljon ajatuksia, joita olen etenkin viimeisen vuoden aikana sisäistänyt paljon lisää ja myös oppinut paljon mm. juurikin Deepak Chopralta ja Joe Dispezalta, jotka ovat myös dokkarissa mukana.

Viikon parhaat
Parasta viikossa on ollut ehdottomasti
- Aamujoogat, etenkin hathajooga! Opettaja Berndt, joka opettaa myös meille joogan historiaa on mieletön tyyppi. Hänen luennot ovat myös todella mielenkiintoisia
- Ayerveda -luento! Olen lukenut ayervedasta ennenkin, mutta oli kiva syventää tietämystä sekä oppia hieman lisää omasta doshasta ja sille sopivista rutiineista sekä ruokavaliosta. Olen eniten pitta, jos jotakin kiinnostaa! Toiseksi eniten mussa on kaphaa. Mikä dosha sä olet jos oot selvittänyt? Voin kertoa ayervedasta joskus toiste lisää 🙂
- Anatomian luennot! Siis huhhuh. Ajattelin, että tämä tulee olemaan tylsintä, koska en oikein koulussakaan (liikunnanohjaaja amk) siitä niin pitänyt. Mutta opettaja (Sean) tässäkin on niin hyvä, että se on tehnyt aiheesta erittäin mielenkiintoista. Lisäksi olen löytänyt myös itsestäni lisämotivaatiota oppia anatomiasta entistä enemmän! Ja ihmiskehosta. Meillä oli myös huippukeskustelu Seanin kanssa feminiinisestä ja maskuliinisesta puolesta kehossa ja se meni kyllä ytimeen. Myös muilla tunneilla tämä aihe on ollut läsnä ja se kolahtaa kyllä todella
- Yleisesti ottaen kaikki opettajat, opiskelijakaverit ja tämä paikka! Fengshuit ovat kohdallaan ja on ollut ihana pitkästä aikaa tavata uusia ihmisiä ympäri maailmaa
- Lisäksi englannin kielen taidon edistäminen on ollut taas innostavaa vaikkakin myös hetkittäin haastavaa etenkin opetusharjoituksissa, kun mukana on todella paljon enkku-natiiveja (UK,USA). Mutta tämä on ollutkin asia mitä olen taas halunnut edistää kunnolla! Englannin kielen taitoa on vaikea edistää pelkästään sitä lukemalla ja kirjoittamalla.

Miksi haluan joogaopettajaksi? Aionko alkaa opettamaan joogaa?
Olen ollut ensimmäisellä joogatunnillani 2010 Kanarialla ollessani aktiviteettioppaana. Tykkäsin siitä heti! Silloin enemmän sen takia, että voimistelutaustan vuoksi nappasin liikkeet helposti ja se oli innostavaa sekä sopivan haastavaa. Tykkäsin heti myös yin joogasta sen rauhoittavan vaikutuksen vuoksi.
Sen jälkeen olen opettanut pari vuotta 2012-2014 välillä body balance -tuntia (lesmills), jossa on myös osana joogaa, tai-chitä ja pilatesta. Rakastin ohjata tuota tuntia, se oli oma lemppari! Jo tuolloin aloin miettimään, että haluaisin käydä joskus joogaopettajakoulutuksen. Olen myös tuolta saakka käynyt joogatunneilla enemmän tai vähemmän. Olen kokeillut hot joogaa, vinyasaa, astangaa, yinia, aerialia ja mahdollisesti jotain muutakin, mitä en nyt nimeltä muista. : D
Vuosi vuodelta minua on kiehtonut joogassa enemmänkin “mind ja spirit” puoli eikä pelkästään fyysinen. Toki liike auttaa myös noiden kanssa ja toistepäin. Se on kokonaisuus. Olen viime vuosina ollut todella kiinnostunut mielestä ja sen voimasta ja käynyt myös siihen liittyviä koulutuksia sekä opiskellut myös kehoterapiaa. Omatoimista harjoitusta olen alkanut myös tekemään sekä mielen, että kehon kanssa. En ehkä puhtaasti “joogaa”, mutta hyvin samankaltaista. Jooga yhdistää hyvin asioita, joista olen todella kiinnostunut; liike, hengitys, meditaatio, reflektointi, kasvu, rutiinit, monipuolisuus..

Joten, täällä ollaan! Halusin tulla intensiivikoulutukseen, koska haluan todella uppoutua tähän kerralla enkä palata välissä aina omaan arkeen, joka usein saattaa mennä turhan hektiseksi. Ja tämä oli kyllä loistava päätös. On ihanaa saada uppoutua aiheisiin täysillä ja aikalailla unohtaa oma arki. Näin on tilaa ensinnäkin uuden oppimiselle sekä ihan eri tavalla myös tilaa uusille ajatuksille ja oman elämän pohtimiselle.
Halusin myös valita koulutuksen, jossa käydään läpi erilaisia joogasuuntauksia sekä otetaan huomioon juurikin kaikkia osa-alueita joogassa – ei pelkästään fyysistä harjoitusta. Opettajat ovat olleet kyllä todella ammattitaitoisia ja etenkin osassa on ihan mieletön energia, tietämys ja sitoutuminen, jota todella arvostan.
En malta odottaa, mitä kaikkea tämä kuukausi tuo tullessaan! Olen jo nyt oppinut niin paljon, mutta toisaalta tuntuu, että olen vasta avannut uuden oven. Ja olen sille niin valmis ♥
Kerron koulutuksen loputtua teille tarkemmin missäpäin ja millaisessa koulutuksessa olen. Haluan nyt keskittyä täysin täällä olemiseen ja vastailen kysymyksiin myöhemmin! Niitä saa toki jo jättää vaikka tähän postauksen kommentteihin 🙂
Ainiin ja siis se, että aionko opettaa? Aivan varmasti. Mutta se, että miten, on vielä auki. Varmasti ainakin online ja workshoppeja/ retriittejä. Aion yhdistää täällä oppimaani kaikkeen mitä olen jo vuosien ajan oppinut. Sekä haluan jatkaa oppimista niin kauan kuin energia virtaa.
Lähetän paljon rakkautta ja aurinkoenergiaa täältä! Valo tekee ihmeitä, mutta kyllä edelleen olen sitä mieltä, että Suomi on paras paikka.
NIIN JA KIITOS VIELÄ KERRAN MILJOONASTI JOKAISESTA ÄÄNESTÄ SEKÄ ONNITTELUISTA FIT AWARDSEISSA! Aika mieletön juttu olla vuoden paras sometili ♥
Love,
E
Edellinen postaus ja video uran lopettamisesta
Kuvissa näkyvät joogavaatteet: housut Nepra, topit Adidas
4 kommenttia
Hyvän anatomian tunteminen on todella tärkeää joogaopettajalle joogan suosion noustessa, koska myös valitettavasti joogaloukkaantumiset ovat lisäntyneet hurjasti. On hauska kuulla että asian opettajan tyyli on mielenkiintoinen ja mukaansa tempaava! Tsemppia kurssiisi, kurssin ohjelma kuulostaa hyvältä ja monipuoliselta!
Kiitos! Ja samaa mieltä, se on todella tärkeä osa 🙂 Meillä painotetaan paljon myös erilaisia kehoja ja niiden rajoitteita. Erittäin ammattitaitoista ja monipuolista opetusta!
Mikä on kurssi ja koulun nimi?
The Peaceful Warriors Yoga 🙂 Kirjoitan pian kurssista lisää ja nyt uusimmasta blogitekstistä löytyy jo vähän jotain.
Kommentointi on suljettu.