Kaupallinen yhteistyö Visit Kouvola / Asennemedia

Kun sain ehdotuksen, että haluaisinko käydä tutustumassa Kouvolaan niin mietin, että mitä Kouvolalla on tarjottavaa? Ensimmäisenä mieleeni nousivat Tykkimäki (lapsuudesta), Kouvolan lakut, Kauppakeskus Veturi, edellisen vuoden Asuntomessut sekä lukuisat kerrat valmentajaa moikkaamassa vuodesta 2012. Olin lähinnä nähnyt rautatieaseman ja siitä reitin kuntosalille – ja juurikin enemmän sitä betonista maisemaa, joka tulee mieleen Kouvolasta puhuttaessa.
Kysyin entiseltä valmentajaltani Teemulta, että hei, mitäs Kouvolalla olisi tarjottavaa jos tulisin sinne turistina ja vastauksena oli, että paljonkin luontoa, aktiviteetteja sekä tietenkin lähellä oleva Repoveden kansallispuisto. REPOVESI!! Sinnehän olen halunnut päästä jo monta kertaa. Miten en ajatellut, että se on ihan Kouvolan vieressä? Sen jälkeen Visit Kouvola auttoikin vierailuni suunnittelussa.
Halusin kuitenkin Repoveden lisäksi tutustua Kouvolaan uusin silmin, joten ehdotin, että jos aloitettaisiin reissu keskustasta ja sitten siirrytään Repovedelle. Visit Kouvola järjestikin kivan kokonaisuuden Kouvolassa eräilyreissun alkuun. Matka alkoi keskiviikkona rautatieaseman lähettyvillä sijaitsevasta Sokos Hotel Vaakunasta, jota ei voi olla tunnistamatta sen vaaleanpunaisen ilmeen vuoksi. Aivan ihana hotellin ulkoasu!! Ja hotelli oli todella kiva sisältäpäin myös, sillä sitä on rempattu ja uusittu tänä vuonna.
Ensimmäinen ilta meni keskustan luontopolkuihin tutustuessa ja käytiin kiipeämässä mäkihyppytornin viereen rakennetut portaat. Nämä on rakennettu täysin kouvolalaisia varten kuntoiluun! Osoittaa hyvin myös sitä, että Kouvolassa panostetaan asukkaiden aktiivisuuden tukemiseen. Pyörähdettiin myös Taideruukin pihassa, joka oli taas hyvin erinäköistä aluetta vanhoine tiilirakennuksineen. Taideruukissa olisi ollut myös lähituotettua ostettavaa, mutta putiikit ja kahvilat eivät olleet enää illalla auki.




Ulkoilun jälkeen päästiin dinnerille Sokos Hotel Vaakunan Frans & Rose -ravintolaan. Tässä ravintolassa on muuten kuulemma Kouvolan paras aamiainen, jonne pääsee myös muut kuin hotellin vieraat niin arkena kuin viikonloppuisinkin! Kerran kuussa siellä taisi olla myös tarjolla jokin special brunssi. Ravintola teki kyllä itseenikin vaikutuksen sillä, että siellä oli selkeästi huomioitu lähiruoka ja satokausi -ajattelu – niin dinnerillä kuin aamiaisellakin. Tästä aina iso plussa! Vielä kun kahvi vaihdettaisiin laadukkaampaan ja tuoreempaan (ei isosta termarista), niin aamiainen saisi lisää pisteitä. 🙂
Yö meni mukavasti uusitussa Repovesi -aiheisessa huoneessa, jossa sai jo valmiiksi tutustua seuraavan päivän reitteihin ja maisemaan. Vasta jälkikäteen tajusin, että huoneen seinällähän oli Olhavanvuori, jota mentiinkin ihailemaan Repovedellä (siitä lisää pian). Hotellilla olisi ollut myös saunaosasto poreammeineen, jonne ei tällä kertaa kuitenkaan aika riittänyt. Ensi kertaan!
Kohti Repoveden kansallispuistoa
Torstaina sai nauttia rauhassa aamiaisen ja vielä lounaankin (Rosso lähellä hotellia) ennen Repovedelle suuntaamista. Kouvolan keskustasta sinne ajoi autolla ehkä 30-45 minuuttia. Suunnattiin Lapinsalmen lähtöpaikalle, joka on yksi suosituimmista parkkipaikoista Repovedellä. Viime viikolla siellä oli kuitenkin hyvin rauhallista! Jos Repovedelle suuntaa viikonloppuna, kannattaa myös kokeilla muita parkkipaikkoja, jotta välttää isommat ruuhkat (esim. Tervajärvi tai Saarijärvi). Kesäisin Repovedelle kulkee bussi Kouvolan keskustasta, joten silloin sinne on mahdollista päästä myös julkisella liikenteellä.
Lapinsalmen lähtöpisteen lähellä oli uusittu riippusilta, joka oli kylläkin käymisen arvoinen paikka. Kävelyä parkkipaikalta sillalle oli ehkä noin 10-15 minuuttia. Silta oli hieno, näkymät sieltä upeat ja reittikin sinne kivaa maastoa! Tämä voi olla jo itsessään kiva kohde pistäytyä jos on vaikka perheen pienempiä mukana eikä mahdollisuutta lähteä pidemmälle reitille. Sillan lähellä oli myös nuotio- ja laituripaikka sekä siitä olisi ollut mahdollista jatkaa Ketunlenkki, jonka pituus on 3,5 kilometriä. Reitti on helppo ja sisältää myös Ketunlossin, joka tekee siitä hauskan koko perheelle. Toki tämä reitti on myös Repoveden vilkkain, eli kannattaa pohtia ajoitusta jos haluaa päästä rauhassa etenemään. Ainakin keskiviikkona ja torstaina oli viime viikolla suht rauhallista. Toki lomaviikkoina saattaa myös arkena olla enemmän ihmisiä, mutta kyllä luontoon aina mahtuu!
Meillä oli kuitenkin suuntana Karhulahden kota järveä pitkin kajakeilla, joten palattiin takaisin Lapinsalmen parkkipaikalle. Sinne olikin saapunut ihastuttavat Repovesikeskuksen oppaat, jotka tulivat antamaan ja ohjeistamaan meille kajakit käyttöön. Heiltä saa varattua kajakkeja sekä muitakin varusteita ja opaspalveluita! Palvelu oli kohdallaan ja jos ymmärsin oikein, tämä on perheyritys. Se huokui kyllä tekemisestä! Lisää Repovesikeskuksen palveluista voit lukea tästä. Kiitos vielä Paulalle ja Eerolle!
Kamat saatiin kajakkeihin ja heillä oli myös tarjota meille vedenkestäviä kasseja tavaroiden pakkaamiseen kajakkeihin. Isot reput meidän kannatti jättää autoon, koska kohteessa meillä oli lyhyt matka kantaa tavarat kajakeista meidän yöpaikkaan – Karhulahden kotaan.
Melontamatka oli mieletön! Upeita maisemia ja matka oli juuri sopivan pitkä. Rauhallisesti maisemia ihastellen matkaan meni noin tunti. Tämän jaksaa siis kyllä hyvin meloa eikä tarvitse olla mikään superkuntoinen. Meillä oli yksikkökajakit, mutta vaihtoehtoina olisi ollut myös kahden hengen kajakki tai kanootti. En ollut itsekään hetkeen melonut pidempää reissua, mutta tämä meni kyllä superhyvin. Ja melominen upeissa maisemissa on kyllä niin meditatiivista!


Karhulahden kota ja Olhavanvuori
Päästiin Karhulahden kodalle ja paikka oli paljon kivempi kuin osasin ajatella. Olin toki jotain kuvia katsonut, mutta ne eivät tehneet oikeutta tälle paikalle. Etenkin rannan suunnasta paikka oli niin ihanan näköinen ja kota pilkotti hieman mäen päältä kivien takaa. Rannalla oli pari laituria sekä yleinen nuotiopaikka. Kodan edessä oli myös oma privaatti nuotiopaikka sekä pihapiiristä löytyi ulko-wc ja puuvaja. Kokonaisuus oli erittäin positiivinen yllätys! Kodassa sisällä oli kamiina, jolla sai lämmitettyä kotaa ja tehtyä myös liedellä ruokaa. Kodan perusvarusteisiin kuuluu myös joitain perus ruoanlaittotarvikkeita. Kotaan mahtuisin varmaan noin 10 yöpyjää! Nukkuminen tapahtuu kodan reunoja pitkin menevillä penkeillä tai maassa – eli makuualusta ja makuupussi mukaan. Meillä oli kyllä myös retkityynyt, jotka tekivät nukkumisesta aika paljon mukavampaa.
Kun oltiin asetuttu kodalle, haluttiin lähteä vielä katsomaan aika lähellä (reilu 1km) olevaa Olhavanvuorta. Tätä kehui myös moni seuraajani, kun kyselin instagramista suosituksia! Meille suositeltiin myös Korpinkierrosta (4,3km), joka olisi lähtenyt kodalta, mutta kello alkoi olemaan jo sen verran, että oli kiva mennä vain rauhassa nauttimaan Olhavanvuoren maisemista ja siellä auringonlaskusta. Pakattiin hotellilta saadut Verlan alkoholittomat kuohuvat sekä kuksat mukaan ja lähdettiin Olhavaa ihailemaan. Tuo ilta oli maaginen ja Olhavalla ei ollut ketään muita!


Ennen kuin tuli pimeä, palattiin kodalle ja tehtiin suunnitelman mukaan hieman parempaa retkievästä – burgereita. Pienellä panostuksella ja pohdinnalla saa kyllä retkeillessäkin tehtyä vaikka mitä! Toki jos olisi vaikka pitkä vaellus tiedossa tai eväät olisi pitänyt tehdä trangialla, olisi menu ollut ehkä toisenlainen. Kodassa burgereiden tekeminen onnistui kuitenkin enemmän kuin hyvin. Ja niiden tekeminen tunnelmallisessa kodassa oli kyllä ihanaa! Valoa saatiin mukaan otetusta otsalampusta sekä kynttilöistä, joita oli itseasiassa aiemmat retkeilijät kodalle jättäneet. Kiitos heille, koska itse unohdettiin kynttilät ostaa! :’D
Yö sujui hyvin vaikka itse aina hieman jännitänkin pimeää ja luonnon keskellä olemista. Tätä onneksi voi myös totutella ja harjoitella. Aion kasvaa kokeneeksi eräilijäksi. Eiköhän se myös edisty viimeistään Lappiin muuton myötä, heh. 🙂
Aamulla pulahdin järveen, syötiin aamiaista (banskupannareita!!) ja pakattiin kamat takaisin kajakkeihin. Kodan palautus oli jo klo 10, mikä tuntui aika aikaiselta, mutta oli toisaalta kiva niin tuli lähdettyä ajoissa liikkeelle. Takaisin melonta meni nopeammin, kun maisemia tuli jo niin paljon ihasteltua edellisenä päivänä. Meillä oli myös suunnitelmissa mennä vielä Tykkimäen Saunaan retkeilyn päätteeksi – tämä oli myös seuraajieni suosittelema paikka! Eikä turhaan. Jos asuisin Kouvolassa, niin ostaisin varmaan tuonne jonkun jäsenyyden ja kävisin saunomassa ja uimassa läpi vuoden. Siellä oli myös kivannäköinen terassialue, joka on kuulemma suosittu kesäisin.

Saunomisen ja uinnin jälkeen palattiin rautatieaseman läheisyyteen ja haettiin vielä Papulaari -kahvilasta kahvit matkalle. Oli kyllä niin täysi ja inspiroitunut olo, ja on edelleen! Haluan ehdottomasti Repovedelle uudelleen ja toivon mukaan vähän vielä pidemmän kaavan kautta. Paljon jäi näkemättä!
Kouvolalla ja Repovedellä oli kyllä paljon annettavaa ja jäi kokonaisuudesta erittäin fresh ja vehreä kuva. Aktiiviselle ihmiselle ja perheille erittäin sopivia kohteita! Kiitos vielä Visit Kouvola, ja erityisesti Marianne sekä kaikki muut matkassa mukana olleet <3
Seuraavaan kertaan!
♥
Eevsku